Kestävää karjalaisuutta Maaseutuparlamenttiin 2020

Arkisto

Meinaisitte sitten tuoda Maaseutuparlamentin Nurmekseen syksyllä 2020. No, mikäpä ettei. Meillä on, mitä esitellä, ja varmuudella ikimuistoiset puitteet.

Teemaksi olette valinneet kestävän kehityksen. Sitä meillä riittää, se on mukana kaikessa. Päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa on aurinkopaneelit katolla, luomua on enemmän kuin muualla Suomessa ja kaikki hyödynnetään – jopa puusilppu ja eläinten sonta. Niistä kun saa irti vaikka sähköä.

Ja kestäviä ovat ihmisetkin. Karjalaisesta vieraanvaraisuudesta ja välittömyydestä puhutaan monessa paikassa, mutta meillä se on arkea.

Tiedäthän sen tyypin, joka aina rikkoo jään heti? Sen, joka täräyttää hyvän vitsin, kun homma on ajautumassa liian vakavaksi. Sen, joka saa aikaan muihinkin kipinän, kun tuntuu, että ollaan umpikujassa. Se tyyppi on satavarmasti kotoisin meiltä Nurmeksesta, koska meillä kaikki kyllästetään jo syntymässä karjalaisella asenteella.

Juttu kulkee tuntemattomienkin kesken, elämäntarinan kuulet kassajonossa. Apua saat, vaikka et pyytäisikään, ja perinteisiä karjalaisia herkkuja on jokaisessa pöydässä notkumiseen saakka. Ruoasta puheen ollen, meillä tehdään vuodessa 60 miljoonaa karjalanpiirakkaa ja jalostetaan paikallista järvikalaa herkkusuille ympäri Suomea. Leipomoihin ja kalaliikkeeseen pääsee tutustumaan ja maistamaan herkkuja muilloinkin kuin Maaseutuparlamentissa.

Nurmes on keskipiste maaseudun rauhassa. Vai mihin muuhun kaupunkiin tulee kuusi päällystettyä tietä, lähellä on kolme lentokenttää ja juna- ja bussiyhteydet suoraan keskustaan? Eipä noita taida muilla olla – edes Helsingissä.

Tai satama ilman merta? No, meillä Nurmeksessa on sellainenkin. Vihreän teollisuuden alue, biotuote- ja kiertotalouskeskittymä, jonka pääraaka-aineena ovat lähialueen metsät. Yhteydet toimivat sieltä mihin päin maailmaa tahansa. Niin mutkattomasti, että meillä pakattu tavara saadaan suoraan laivoihin ja maailman merille. Paikallista puuta lähtee ympäri maailmaa valmiiksi pylväiksi jalostettuna myös Höljäkän kylästä.

Mutta ei meillä Nurmeksessa puita pelkästään kaadeta. Niitä myös rakastetaan. Niistä saadaan rauhaa ja voimaa. Oletko kokeillut metsämeditaatiota tai -joogaa? Jos et, niin kannattaa kokeilla. Siinä, jos missä, lepää paatuneempikin sielu.

Tutustuttavaa meillä on monen päivän tarpeiksi. Kestävästä kehityksestä kertoo se, että Nurmeksen keskustassa on laaja puutalojen alue, Puu-Nurmes, jossa on vanha kauppala. Lähistöllä Valtimolla on omavaraopisto ja kulttuurimaisemastaan palkittu Rasimäen siirtolaiskylä, jossa puhutaan karjalan kieltä. Matka sinne puksutellaan höyryjunalla.

Savupirttien aikaan voi sukeltaa Murtovaaran talomuseossa ja modernimpaan maatalouteen luomunautatilalla tai Kuittilan tilalla, joka tuottaa lähes kaiken tarvitsemansa lämmön ja sähkön itse. Moderniin biotalouteen koulutetaan osaajia aivan naapurissa Valtimolla, jossa metsätöitä voi harjoitella virtuaalisesti.

Maaseutuparlamentti kokoontuu Hyvärilässä, jossa on majoitusvaihtoehtoja sviiteistä lomamökkeihin. Hyvärilä on tuhansien tapahtumien paikka, jossa järjestelyt rullaavat vuosien tuomalla rutiinilla ja karjalaisella välittömyydellä. Kokoontumisiin on liuta kokoustiloja ja tuhannen ihmisen PielisAreena. Aivan vieressä – Pielisen rantaa pitkin kulkevan rantaraitin päässä – on Bomba, vanhan karjalaiskylän ja modernin hotellin yhdistelmä, jossa on lisää majoitus- ja kokoustiloja sekä kylpylä. Kylpylässä pääsee istumaan porealtaassa Pielisen rannalla. Aika veikeää.

Meillä matkailukin on kestävää. Majatalosta toiseen mennään lihasvoimalla – suksilla tai jalkapatikalla. Reissuja hoitavat leppoisat naiset nimeltään Äksyt Ämmät. Nimi kertoo osuvan tarinan karjalaisesta huumorintajusta. Ämmät kompensoivat kaikkien kansainvälisten asiakkaidensa lentomatkojen päästöt.

Mitä vielä arvotte?

Minusta tässä ei ole mitään arpomista.

Tulkaa Nurmekseen katsomaan itse ja tutustumaan meihin nurmeslaisiin ja meidän upeaan maalaiskaupunkiimme. Mukaanne saatte varmuudella hyvän mielen ja palan karjalaisuutta, josta hyödytte pitkään.

Terveisin

Pietu Nurmeksesta

Blogi julkaistiin osana Maaseutuparlamentti paikkakilpailua keväällä 2019.