Ideafestivaali –keskustelu lisäsi ymmärrystä ja herätti innostusta
Nuorisotyöntekijä Tiina järjesti Ideafestivaali -keskustelun hyvästä elämästä maaseudulla ja sai evästystä oman alueen NuorisoLeader -toiminnan kehittämiseen. Keskusteluun osallistunut kunnanjohtaja Miira pohtii Erätauko-menetelmän hyödyntämistä kuntapolitiikan sisällön valmisteluussa. Nuorisovaltuustossa toimiva Joni oivalsi, ettei hyvän elämän toteuttaminen välttämättä vaadi isoja investointeja vaan yhdessä tekemistä ja toisten kohtaamista.
Keskustelusta evästystä NuorisoLeader –toiminnan kehittämiseen
– Mietin, ketkä tästä vuoropuhelusta hyötyisivät eniten ja myös riittäisikö juttua 75 minuutiksi, kertoo Tiina Kyllönen omista ajatuksistaan Ideafestivaali –keskustelun järjestämisestä.
Tiina järjesti keskustelun Oulujärvi Leader ry:n puitteissa. Hän haki ja sai evästystä monipuolisesta keskustelusta oman alueen NuorisoLeader -toiminnan kehittämiseen. Vaikeistakin ratkaistavista asioista puhuttiin positiiviseen sävyyn ja rakentavasti.
– Keskustelun jälkeen jäi iloinen ja myönteinen tunnelma. Vaikka keskustelun aikana tunnistettiin uhkakuvia, oli siinä koko ajan eteenpäin menevä tunne, Tiina kertoo.
Tiina toteaa, että hän joutui palamaan uudelleen miettimään tehtävää, sillä usein tilaisuuden tai keskustelun tavoitteena on ollut ratkaisujen hakeminen. Ideafestivaali –keskustelussa tavoitteena on ymmärryksen lisääminen ja oivallusten hakeminen. Se haastoi myös viestinnällisesti. Selkeä konsepti ja valmiit materiaalit kuitenkin auttoivat tässä kuin myös kampanjan puitteissa järjestetty Erätauko-menetelmän fasilitointikoulutus. Kokemus herätti mielenkiinnon hyödyntää menetelmää myös omassa työssä.
– Kun lähdetään tekemään töitä kuntien kanssa ja hankkeistetaan jotain on tärkeää käydä rakentavaa keskustelua siitä, miten teemme nuorten toiveista totta, Tiina toteaa.
Keskustelussa syntyi oivallus: pieni voi olla suurta
Ideafestivaali –keskusteluun osallistui Paltamosta kotoisin oleva ja Puolangalla lukiossa opiskeleva Joni Väisänen. Hän osallistui keskusteluun Puolangan nuorisovaltuuston edustajana.
–Henkilökohtaisesti en aina oma-aloitteisesti lähtisi tällaiseen keskusteluun mukaan ja oli hyvä, että puheenvuoroja jaettiin tasaisesti. Keskustelussa kaikki pääsivät äänen, kertoo Joni.
– Kokonaisuudessaan keskustelu oli monipuolista ja monenlaisia näkökulmia tuotiin esille. Oli mukavaa kuulla toisten nuorten ja myös vanhempien ihmisten ja päättäjien näkökulmia asioihin, hän toteaa.
Keskustelu toteutettiin Teams-sovelluksen kautta. Joni toteaa, että osallistumisen kynnys voi olla matalampi, kun keskustelu järjestetään netin välityksellä ja siihen voi liittyä omalta sohvalta. Hän kuitenkin korostaa, että tarvitaan myös kasvokkain käytäviä keskusteluja.
Keskustelun parhaana antina syntyi oivallus siitä, miten vähään loppupelissä tyydytään, kun lähdetään yhdessä kehittämään kuntaa.
– Hyvän elämän toteuttaminen ja kehittäminen ei tarvitse olla suurta ja ihmeellistä tai maksaa maltaita. Kyseessä voi olla tapaamisia, kuulumisien vaihtamista ja yhdessä tekemistä. Se ei vaadi suuria investointeja tai suuria rahallisia panostuksia, Joni toteaa.
Ajankohtainen aihe ja hyvä konsepti herättivät pohtimaan
Hyvä elämä ja sen edellytykset maaseudulla on ajankohtainen aihe ja hyvä konsepti herättivät heti Vaalan kunnanjohtajan Miira Raiskilan mielenkiinnon.
Nuorten ajatukset ja keskustelussa hyödynnetty Erätauko-menetelmä jäi Miiran mieleen pyörimään keskustelun jälkeen. Hänellä on tutkimustaustaa poliittisesta osallistumisesta, mitä hän on hyödyntänyt osallisuuden menetelmien kehittämisessä kunnassa. Voisiko Erätauko-menetelmää hyödyntää kuntapolitiikan sisällön valmistelussa ja sitkeiden haasteiden ratkomisessa? Esimerkkinä hän mainitsee matkailun kehittäminen, joka on kunnassa pyörinyt strategiatasolla kymmeniä vuosia.
– Keskustelun oivalluksena jäi myös mieleen se, että jokainen meistä on omissa verkostoissamme ja kaveripiireissämme omien alueittemme sanansaattajia. Jos jokin koetaan huonoksi, leviää myös huono kuva verkostoissa. Jos puhutaan positiivisesti ja nähdään mahdollisuuksia, niin sekin leviää. Kun puhutaan hymy huulilla, niin nähdään herkemmin mahdollisuuksia, Mira toteaa.
Terveisiä Ideafestivaali –keskustelun järjestämistä miettiville
Kajaanista, Paltamosta ja Vaalasta lähetetään terveisiä Ideafestivaali -keskustelun järjestämistä miettiville tahoille: mukaan kannattaa ehdottomasti lähteä – hyvällä mielellä ja ennakkoluulottomasti.
– Keskustelu lisää yhteisöllisyyden kokemusta, sanoo Tiina.
– Ehdottomasti kannattaa lähetä mukaan, jos yhtään haluaa uusia näkökulmia asioihin ja haluaa nähdä, että parhaat ideat syntyvät yhteisen pohdinnan äärellä, toteaa Joni.
– Tavallisilta ihmisiltä löytyy hyviä ideoita – heitä kannattaa ehdottomasti kuunnella, hän lisää.
Näkökulmiin yhtyy Miira ja korostaa kuuntelemisen merkitystä ja kuunnellun prosessoimisen tärkeyttä: kahta korvaa ja yhtä suuta kannattaa hyödyntää siinä suhteessa.
– Ja aina on parempi sanoa miksei kuin ei. Hyvä on myös pohtia voiko keskustelussa syntynyttä oivallusta jatkojalostaa ja muokata vaikka paikallisten taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa, hän toteaa.
Lisätietoa Ideafestivaalista
Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjan tehtävänä on osallistaa eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä kylistä ja kaupungeista keskustelemaan kysymyksistä, jotka johdattelevat tulevaisuuden tekemiseen. Tavoitteena on parantaa suomalaista maaseutukeskustelua ja maaseutu-kaupunki-keskustelua sekä lisätä ymmärrystä kolmesta ennakkoon valitusta aiheesta.
Kampanja on käynnissä aikana 18.1.-11.6.2021 ja se on osa valtakunnallista Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtumaa. Keskusteluista syntyvät oivallukset hyödynnetään kansallisen maaseutupoliittisen julkilausuman 2.0. muotoilussa. Se julkistetaan Maaseutuparlamentissa 2.10. ja se ilmaisee yhteisen tahtotilamme tulevaisuuden maaseuduista ja Suomesta
Pääkuvassa vasemmalta oikealle Tiina, Joni ja Miira.
