Hyvään elämään vaikuttavat perusasioiden lisäksi yhteisöllisyyden kokemus ja suvaitsevaisuus
Ideafestivaali-keskusteluja on järjestetty Erätauko-menetelmän avulla eri puolilla Suomea. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Keskusteluteema ”Mitä tarvitsemme, jotta hyvä elämä toteutuu nyt ja kymmenen vuoden päästä” sai aikaan oivalluksia ja yhteisöllisyyttä.
Hailuodon Ideafestivaali-keskusteluun osallistui erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita nuorista eläkeläisiin. Keskustelun järjesti kunnanjohtaja Aki Heiskanen.
– Keskustelu oli mukava kokemus. Osallistujat kokevat keskustelun rakenteen ja toiminnan helppona. Rakenteen pohjalta on helppo viedä keskustelua eteenpäin, joten järjestäjän roolissa toimiminen ei tuota hankaluuksia. Keskustelusta tekee luontevan se, ettei tarvitse tehdä päätöksiä tai ratkaisuja, Aki sanoo.
Maaseudun Sivistysliitossa koordinaattorina työskentelevä Kaisa Oinas-Panuma on ollut järjestämässä useampia Ideafestivaali-keskusteluja.
– Omissa keskusteluissa olen huomannut ikään kuin voimaantumista. Ihmiset ovat saaneet hyvän olon, kun saavat sanoittaa ja jakaa asioita. Osa on kokenut omat ajatuksensa ja kokemuksensa maaseudusta ensimmäistä kertaa tärkeiksi ja huomionarvoisiksi. Erätauossa on helpompi kohdata mahdollisia eriäviä näkemyksiä, siinä kunnioitetaan toisen ääntä ja kaikkia koskevat samat pelisäännöt, hän kuvailee.
Erätauko on Sitran kehittämä rakentavan keskustelun menetelmä.
Ei mitään niin kovin ihmeellistä
Keskusteluissa on huomattu, ettei hyvä elämä maaseudulla vaadi kovin ihmeellisiä asioita: riittävät peruspalvelut, mahdollisuudet harrastaa, yhteisöllisyys, mahdollisuus vaikuttaa ja puhdas luonto ovat nousseet esille.
– Nuoret arvostavat luontoa, ja moni nuorikin haluaa asua maalla. Nuoret pitävät tärkeänä, että heidän omaa ikäluokkaansa on mukana päättämässä oman paikkakunnan mutta myös valtakunnan asioista, toteaa Länsi-Saimaan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Merja Kuukka. Hän on vetänyt Ideafestivaali-keskusteluja alueensa 15–25-vuotiaille nuorille.
– Pohdimme myös sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen vaikutuksia. Toivottiin, ettei palveluita keskitettäisi kaupunkiin, vaan ne säilyisivät lähellä. Kotikunta ei saa olla vain ”paikka asua”, mistä siirrytään palveluihin ja harrastuksiin muualle, Aki kertoo.
– Tärkeimmiksi teemaksi keskustelussa nousivat suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoasiat. Erilaisuuden hyväksymisen kulttuuria pitäisi parantaa niin paikallisesti kuin kansallisella tasolla. On tärkeää, että ihminen otetaan mukaan yhteisöön taustasta riippumatta, hän jatkaa.
Erätaukosäätiön järjestäjäkoulutus kannatti
Hailuodon kunnan kaikki esihenkilöt osallistuivat myös Erätauko-säätiön koulutukseen.
– Koulutus sai hyvää palautetta. Otamme menetelmän käyttöön kunnassamme myös muihin aiheisiin, joissa on hyvä käydä vuoropuhelua kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden välillä, Aki kertoo.
Myös Merja kävi koulutuksen, ja pitää sitä onnistuneena.
– Keskustelun järjestämisessä jännitti oikeastaan vain se, että toimiiko kokoustekniikka. Joskus yksittäisiä liittymisongelmia on ollut, mutta muuten kaikki on toiminut.
Järjestäminen – kenelle ja miten mukaan?
Ideafestivaali-keskustelun voi järjestää kuka tahansa, joka haluaa keskustella hyvästä elämästä maaseudulla ja maaseudun tulevaisuudesta. Kaisan ryhmissä on ollut osallistujia eri paikkakunnilta.
– Olen yrittänyt katsoa niin, että kutsutut henkilöt ovat eri taustaisia. Toki jollekin yksittäiselle ryhmälle voi keskustelun järjestää, jos esimerkiksi kynnys osallistua olisi muuten korkeampi. Olen järjestänyt keskustelun muun muassa valmentavan työtoiminnan ryhmälle hyvin tuloksin, hän kertoo.
– Itse kutsuin mukaan nuoria eri paikkakunnilta toimialueeltamme Länsi-Saimaalta. Lähdin järjestämään kokeilumielessä, mutta kokemus oli erittäin positiivinen. Markkinoin keskustelua lähettämällä valikoiduille nuorille Inari Fernándezin videon Whatsapp-keskustelussa.
– Olen markkinoinut somekanavillamme ja lähettänyt myös suoria kutsuja sähköpostilla. Minulle voi myös vinkata tai pyytää järjestämään, jos itsellä on mielessä pienikin ryhmä, vaikka kaveriporukka, joka haluaisi keskusteluun, mutta ei halua itse toteuttaa. Mukaan voi lähteä myös matalalla kynnyksellä ja osallistua vaikka yhteenkin keskusteluteemaan, kannustaa Kaisa.
Ideafestivaali-keskustelu kestää puolitoista tuntia.
– Pohdin aluksi, että tuntuuko noin pitkä aika nuorista tylsältä varsinkin etäkoulupäivän jälkeen, mutta huoli oli turha, keskustelua riitti hyvin koko ajalle, Merja lisää.
Lisätietoa Ideafestivaalista
Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjan tehtävänä on osallistaa eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä kylistä ja kaupungeista keskustelemaan kysymyksistä, jotka johdattelevat tulevaisuuden tekemiseen. Tavoitteena on parantaa suomalaista maaseutukeskustelua ja maaseutu-kaupunki-keskustelua sekä lisätä ymmärrystä kolmesta ennakkoon valitusta aiheesta.
Kampanja on käynnissä 18.1.–11.6.2021 ja se on osa valtakunnallista Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtumaa. Keskusteluista syntyvät oivallukset hyödynnetään kansallisen maaseutupoliittisen julkilausuman 2.0. muotoilussa. Se julkistetaan Maaseutuparlamentissa 2.10., ja se ilmaisee yhteisen tahtotilamme tulevaisuuden maaseuduista ja Suomesta.
Teksti: Susanna Korkiatupa
Kuvat: Haidi Lahdelma, Leevi Kontunen ja Jussi Tuokkola.