Työpajat pe 27.9.

Drop-in
Tila: Hyvärilän rantasauna 

Mitä me haluamme yhdessä kertoa ja sanoa toiveikkaan tulevaisuuden tekemisestä maaseuduilla? Mitä sisältöä haluamme yhteiseen Maaseutuparlamentin 2024 julkilausumaamme - jaa ideasi! Millä tavalla julkilausuman sisältö ja viesti resonoi arjen kokemuksien kanssa - kerro tarinasi! 

Työpaja on drop-in -työpaja, johon saat pistäytyä kun sinulle sopii. Tule lukemaan ja ideoimaan, kehittämään ja karsimaan, vähentämään ja lisäämään painotuksia sekä konkretisoimaan julkilausuman sanomaa oman tarinasi kautta. Tervetuloa mukaan!

Tila: Kullervo, Kalevan Hovi/Bomba
Aika: Klo 13.15–15.15

Ikäihmisten toiveet, tarpeet ja turvallisuus asumisessa. 1 A. Rakentava keskustelu. Ideariihi. Vaihtoehto hyvälle elämälle. Mitkä ovat ikäihmisten toiveet ja odotukset tulevaisuuden asumisessa? Millaiset ovat terveyttä ja viihtyisyyttä tukevat palvelut ja palvelurakenne? Millaisia teknisiä ratkaisuja tarvitaan ikäihmisten turvallisuuden varmistamiseksi muuttuvassa yhteiskunnassa? Miten ikäihmisten virikkeellisyyttä ylläpidetään? Mikä on tulevaisuudessa yhteisöllisyyden merkitys?

Tila: Kauppalan talon valtuustosali 
Aika: Klo 13.15–15.15

Monet viestittävät asiat ovat vaikeita ja monimutkaisia, mutta informaatiotulvassa on löydettävä oma tapansa viestiä. Pohdimme kolmen eri osa-alueen kautta maaseudusta tehtävää viestintää ja teemme samalla kiinnostavuusmuotoilua; kulttuuri, yrittäjyys ja arki. Pohdimme myös uusia, innovatiivisia tapoja hyödyntää tulevaisuuden viestintävälineitä, kuten esimerkiksi Jodelia. Luvassa yhteinen pohdinta ja työpaja. Mukana monenlaisia kommentaattoreita eri viestinnän osa-alueilta, esimerkiksi toimittaja, sosiaalisen median vaikuttaja ja viestintätoimiston sparraaja yms.

Tila: Vinkeri, Hyvärilän Kartanohotelli

Aika: Klo 13.15–15.15

Tulevaisuuden muistelu- ja innovaatiotyöpajassa, ikäystävällinen jatkuva oppiminen, tarkastellaan maaseudulla asuvien 55+ -asukkaiden kokemuksia ja ratkaisuehdotuksia siitä, kuinka maaseudulla voitaisiin edistää jatkuvan oppimisen keinoin ikääntyvän väestön hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia yhteiskuntaan. Työpajan vetäjinä Heli Makkonen, yliopettaja Karelia-ammattikorkeakoulusta ja Terhi Myller, yliopettaja ja projektipäällikkö AliVe-hankkeessa Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Tila: Vasan Pertti, Bomban talo
Aika: Klo 13.15–15.00

Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se rakennetaan – niiden ajatusten pohjalta, mitä ihmisillä nyt on. Tulevaisuusvallan avulla vaikutamme siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Vaikka tulevaisuuden maaseutu näyttää tilastollisesti harvalta ja harmaalta, voimme vaikuttaa kehitykseen rakentamalla aktiivisesti vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä.

Työpajassa käydään läpi konkreettisia esimerkkejä tulevaisuusvallan laajentamisesta, sekä ideoidaan ryhmissä tulevaisuudennäkymiä hyvän arjen näkökulmasta.

Tila: Kokoustila 2, Break Sokos Hotel Bomba
Aika: 13.15–14.00

Kukkapelto, energiaremontti tai vieraslajien torjunta! Joko teidän kylällä tehdään ympäristötekoja?

Maaseudun kylillä ja yhteisöissä tehdään paljon konkreettisia tekoja oman lähiympäristön ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Maisemanraivaukset ja siivoustalkoot ovat tuttuja lähes joka kylällä, mutta ympäristön hyväksi voi tehdä myös monia muita asioita. Ympäristötyöstä saa uudenlaista sisältöä kylätoimintaan ja sen kautta on hyvä rakentaa positiivista kylämarkkinointia.

Työpajassa esitellään Maaseudun Sivistysliiton ja kylien suunnittelemia ja toteuttamia ympäristötekoja. Tule hakemaan ideoita yhteisöpuutarhaan, biohiiletykseen, perinnerakentamiseen, vieraslajitorjuntaan, kimppakyytirinkiin ja moneen muuhun juttuun!

Samalla voit jakaa omat hyvät ja huonot kokemuksesi kylien ympäristöteoista.

Työpaja soveltuu erityisesti kylien toimijoille, kylien ja maaseudun yhteisöjen kanssa työskenteleville sekä ympäristöhankkeiden vetäjille.

Vetäjinä Reeta Rönkkö ja Tanja Airaksinen

Drop-in
Tila: PielisAreenan piha
Aika: 13.15–16.00

Työpajassa valmistetaan biohiiltä mobiilipyrolyysiretortilla sekä kartiohiilettimellä. Sytytämme hiilettimet tapahtuman aluksi ja jatkamme biohiiletystä kolmen tunnin ajan. Työpajassa perehdytään biohiilen valmistukseen käytännön tekemisen kautta ja opimme, kuinka valmistetaan maanparannusainetta kylätalon tai oman pihan maisemanraivauksesta syntyneestä risusta. Ohessa myös tietoutta biohiiletyksestä Suomessa.

Kestävän kehityksen viikko, Mikko Hyvärinen ja Mari Korhonen

Tila: Kuohatti, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 13.15–14.00

Uutta voimaa tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöllä

Työpaja tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä. Konkreettisia esimerkkejä tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutuksesta, ja yhteistä työpajatyöskentelyä siitä, kuinka tutkimusta ja kehittämistä voitaisiin kytkeä vahvemmin yhteen luomaan vahvempaa vaikuttavuutta.

Tila: 2. kerros, Bomban talo
Aika: 13.15–15.00

Valtakunnallisten maaseudun kehittämishankkeiden ja valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseutupolitiikan neuvoston verkostojen kokoontuminen ja tiedonvaihtotilaisuus. Kaikki hanketoimijat mukaan verkostoitumaan!

Järjestäjinä maaseuturahasto, maaseutupolitiikan neuvosto, Hämeen ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö

Tila: Ronkeli, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 13.15–15.00

En interaktiv workshop om beredskap i vardagen och trygghet i byn. Inspirations talturer om vardagsberedskap, byatrygghet och kommunernas roll leder in oss på dagens tema. Deltagarna tar sig tillsammans an frågan om hur civilsamhället kan bidra till beredskapsfrågor.

Workshopen och beredskapsfrågorna drivs av Marika Danielsson och Camilla Komonen, Marthaförbundet, Li-Marie Santala, SILMU-byar och Nora Backlund, Svenska lantbrukssällskapens förbund. Facilitator: Ann-Sofi Backgren

Tila: Nurmes-kabinetti, Break Sokos Hotel Bomba
Aika: 13.15–15.15

Työpajan ja keskustelun englanninkielisissä alustuspuheenvuorossa kuullaan taiteilija Sylvia Grace Bordaa (Kanada). Miten taiteella voidaan vahvistaa luontosuhdetta ja osallisuuden kokemuksia? Borda nostaa esiin mm. ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tärkeyden ja nuorten luontosuhteen heikkenemisen vaikutuksia.

Vi Unga -järjestön johtajan Anton Öhrlundin (Ruotsi) alustus avaa näkökulmia siihen, miten maaseudulla asuvia nuoria innostetaan omaehtoiseen toimintaan lähiyhteisönsä ja -ympäristönsä hyväksi ja miten toiminta osaltaan ylläpitää demokratiaa ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Alustusten jälkeen keskustelu Sylvian ja Antonin kanssa jatkuu klo 15 asti.

Työpajaan ilmoittautuneille lähetetään laajemmat versiot alustuksista etukäteen.

Työpajan yhteydessä poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat rakentavat yhteistä viestiä alustusten teemoista, osallisuudesta, kansalaistoiminnan tilasta ja tulevaisuudesta, maaseudun ja kaupungin välisestä vuoropuhelusta sekä aluekehittämisestä. Yhteinen viesti julkaistaan Maaseutuparlamentin viestintäkanavilla ja MTK:n esittelypisteellä Kumppanikeitaalla.

Tila: Lemminkäinen, Kalevan Hovi/Bomba
Aika: 13.15–14.15

Yhdistyksissä tapahtuva vapaaehtoistoiminta on ympäristö, jossa paikkakunnan uudet ja vanhat asukkaat voivat tutustua ja löytää yhteisöllistä tekemistä. Työpajassa tarkastellaan vapaaehtoistoimintaa kaksisuuntaisen kotoutumisen näkökulmasta, jaetaan ideoita uusien vapaaehtoisten kanssa toimimiseen ja vuorovaikutuksen tukemiseen monimuotoisessa vapaaehtoistyössä.

Tila: Fedan Gornitsa, Bomban talo
Aika: 13.15–14.15

Interaktiivinen keskustelu yritysvastuun aiheista. Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa kehittämisohjelma on sijoitus tulevaisuuteen. Ohjelma lisää tietoisuutta ja ymmärrystä yritysvastuusta ja, sen tarjoamien työkalujen avulla yritykset voivat tarttua tietoisemmin uusiin mahdollisuuksiin, saavuttaa kilpailuetuja ja edistää kasvua.

Tila: Kokoustila 1, Break Sokos Hotel Bomba
Aika: 13.15–15.00

Kokonaisturvallisuudessa on kysymys siitä, että yhteiskunta ja alueellinen yhteisö säilyvät elinvoimaisina ja uudistumiskykyisinä kaikissa oloissa. Kokonaisturvallisuuden ajattelutapa auttaa luomaan elinvoimaa ja vakaampaa toimintaympäristöä eri toimijoiden yhteistyöllä. Maaseudun toimijoiden kannalta kyse on erityisesti maataloustuotannon turvaamisesta yrittämisen edellytyksiä vahvistamalla.

Työpajassa pohdimme, miten kokonaisturvallisuuden näkökulma auttaa kehittämään maaseudun yritystoimintaa luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja turvaten yritystoiminnan jatkuvuutta. Tärkeä kansallisen turvallisuuden tavoite on ruokaturvan varmistaminen, mihin liittyvät muun muassa kestävät energiaratkaisut, toimiva infrastruktuuri, tuotantopanosten turvaaminen ja monet uudet innovaatiot. Työpaja kutsuu eri alojen yrittäjiä ja muita toimijoita keskustelemaan kokonaisturvallisuudesta sekä ideoimaan uusia toimintatapoja, tuotteita ja innovaatioita maaseudun kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi ja tämän ajattelutavan hyödyntämiseksi liiketoiminnassa.

Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusteri on Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettava hanke vuosille 2023–2026. Kokonaisturvallisuuden klusterin tavoitteena on edistää huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavaa kehittämistyötä itäisessä Suomessa ja valtakunnallisesti rakentamalla alan toimijoiden yhteistyöverkostoja.

Tila: Höljäkkä, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 13.15–15.00

Maaseutumatkailu murroksessa – kehittämisen nykytila ja tulevaisuus

Tervetuloa Rural Finland Tourism Hub -hankkeen Kickoff-kiertueen aluetilaisuuteen!

Hanke lisää ja vakiinnuttaa matkailun toimijoiden välistä verkostoitumista sekä edistää uusien matkailun kehittämistoimenpiteiden ja -kokonaisuuksien aikaansaamista.

Työpajan tavoitteena on luoda yhteinen näkemys maaseutumatkailun nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä löytää konkreettisia toimenpiteitä ja yhteistyömahdollisuuksia alan kehittämiseksi.

Työpajojen ohjelmaan sisältyy alueellisten hankekuulumisten lisäksi työskentelyä kehittämisen alueellisista ja valtakunnallisista tarpeista. Tule jakamaan näkemyksesi maaseutumatkailun kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista, verkostoitumaan sekä hankkimaan yhteistyökumppaneita.

OHJELMA

Tervetuloa, Rural Finland Tourism Hub-hanke

Työpajatyöskentelyä: Maaseutumatkailu matkailu murroksessa - nykytila ja tulevaisuus

Yhteistyö käyntiin: osallistujien kehittämisteemojen ja -projektien pitchaus

Yhteenveto ja tulosten julkaisualustan esittely

Varaudu esittelemään lyhyesti oma hankkeesi tai kehitysprojektisi.

Lisätietoja: Eeva Rantala, eeva.rantala@maajakotitalousnaiset.fi ja Suvi Ahonen, suvi.ahonen@jamk.fi

Rural Finland Tourism Hub: Maaseutumatkailun osaamisverkosto - Matkailun kehittämiskeskus (matkailunkehittamiskeskus.fi)

Tila: Kokoustila 2, Break Sokos Hotel Bomba
Aika: 14.15–15.00

EU:n maaseutualueet tarvitsevat innovatiivisia työkaluja yritysten kehittämiseen, ja yhteiskunnallinen yritystoiminta voi olla yksi mahdollinen vastaus tähän kysymykseen. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan päämääränä on tehdä yhteiskunnallista hyvää. Ne pyrkivät esimerkiksi ratkaisemaan sosiaalisia ja ympäristön kehittämiseen liittyviä haasteita sekä tarjoavat osallistavia työmahdollisuuksia. Yhteiskunnalliset yritykset toteuttavat usein sosiaalista innovointia maaseudun elintärkeillä osa-alueilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, vähittäiskaupassa, koulutuksessa, ympäristötuotteissa ja -palveluissa, elintarviketuotannossa, kulttuurissa tai matkailussa suunnittelemalla liiketoimintamalleja ja arvoketjuja, kehittämällä verkostoja ja vahvistamalla yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden välille. Työpajassa pohditaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen asiantuntijat fasilitoivat tilaisuuden ja tarvittaessa myös sparraavat osallistujia asiaan liittyvien kysymysten tiimoilta.

Tila: Riihikota, Hyvärilä
Aika: 13.15–14.15

Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 on suunnattu koko Suomeen. Ympäristöministeriön työpajassa pohditaan yhdessä, kuinka se toteutuu parhaiten maaseudulla. Millaiset mahdollisuudet ja haasteet ovat ulos luontoon astuttaessa?

Vetäjä: Erityisasiantuntija Matti Nieminen, ympäristöministeriö

Tila: Kuohatti-kabinetti, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 14.15.–15.00

Onko mielessäsi hankeidea, jolla luovan alan osaamista voisi vahvistaa tai työllisyyttä lisätä? Taiteen, kulttuurin ja luovan alan kehittämisestä kiinnostuneille ammattilaisille suunnatuissa työpajoissa saat tukea hankeidean kirkastamiseen, yhteiskehittämiseen ja viestintään.

Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+-teemassa rahoitetaan hankkeita, joilla vahvistetaan luovia aloja, luovaa taloutta sekä taide- ja kulttuurialan osaamista. Mukaan työpajaan voi tulla, vaikka tähtäisi ideallaan johonkin muuhunkin rahoitushakuun.

Virtuaalinen työpaja klo 13

Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla kokoaan suuremmaksi kestävän kehityksen mukaisten elintarvikkeiden tuottajaksi kotimaan ja kansainvälisille markkinoille. Lisää euroja ilmastoviisaudesta! Tarjotaan kuluttajille globaaleilla markkinoilla mahdollisuus tehdä ympäristöviisaita valintoja ruokapöydissään.

Esiintyjinä Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)-hanke asiantuntijoineen.

Virtuaalinen työpaja klo 13

Kesto: 50 min

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon virtuaalisessa työpajassa tarkastellaan osuuskuntien roolia maaseudun yhteisöjen palveluiden tuottajana ja mietitään uusia mahdollisuuksia. Keskustellaan siitä, miten osuuskunnat voivat vastata maaseudun moninaisiin tarpeisiin 2020-luvulla ja esitellään esimerkkejä onnistuneista osuuskuntamalleista, kuten monialaisista työosuuskunnista ja kyläkaupoista. Käytännön vinkit ja ryhmätyöt auttavat hahmottamaan, mitä yhteinen osuuskunta voisi tehdä ja mitä sen muodostaminen vaatii yhteisöltä.

Yritysneuvoja Matti Ketolan haastateltavaksi saapuvat toimitusjohtaja Pia Reipas Työsosuuskunta Värkkäyksestä ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemelä Raution Kauppa Osk:sta.

Virtuaalinen työpaja klo 13

Kesto: 50 min

Tavoitteet: Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

Järjestäjä: Valtioneuvoston kanslia, Eeva Furman ja Taru Savolainen

Kohderyhmä: maaseudun toimijat eri puolilta Suomea, kaikki kiinnostuneet

Ohjelma:

Tässä työpajassa pohditaan maaseutua tänä päivänä yhteiskunnallisen kestävyyden* näkökulmasta. Pohdimme, mitkä maaseutuun liittyvät tekijät ovat vahvistaneet ja mitkä mahdollisesti haitanneet kehityksen kestävyyttä viimeisen 5 vuoden aikana.

Pureudumme erityisesti siihen, mikä kehityksessä kumpuaa maaseudun historiallisesta luonteesta, mitä on tietoisesti rakennettu viimeisten vuosien aikana sekä onko Suomen eri osien välillä eroja maaseudun kestävyydessä ja mikä yhdistää alueita kehityksen kestävyyden suhteen.

1. Johdatus työpajaan ja lyhyt alustuspuheenvuoro
2. Keskustelu pienryhmissä
3. Pienryhmäkeskustelujen purku

Osallistujille toimitetaan yhteenveto työpajan annista jälkikäteen.

Tausta

* Yhteiskunnallisessa kestävyydessä lähtökohtana on, että Suomen kestävä menestys riippuu viidestä keskeisestä ja toisiinsa vaikuttavasta kestävyydestä:

• Ekologinen kestävyys
• Taloudellinen kestävyys
• Inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys
• Sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys
• Turvallisuuden, oikeusvaltion ja demokratian kestävyys.

Kokonaisuudessaan yhteiskunnan kehitys on kestävällä pohjalla, kun yhteiskuntaa kehitetään ja ongelmia ratkaistaan niin, ettei merkittävää haittaa aiheudu yhdessäkään kestävyydessä. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi taloutta vahvistavia toimia ei tulisi tehdä ekologisen kestävyyden kustannuksella, tai ekologista kestävyyttä vahvistavia toimia ei tulisi toteuttaa niin, että niistä seuraa merkittävää haittaa esimerkiksi sosiaaliselle ja terveydelliselle kestävyydelle.

(Airio ym. 2024. Kestävyysarvioinnin toimintamalli: Keskustelualoite. (Ulkoinen linkki) Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2024:8)

Tila: Fedan Gornitsa, Bomban talo
Aika: 15.15–16.15

Toiminnallisessa työpajassa kartoitetaan ikäihmisten tulevaisuuden odotuksia asumiselle maaseudulla. Työpajassa pohditaan yhdessä hyvinvointia ja terveyttä tukevia ratkaisuja nimenomaan maaseutujen ikäihmisille. 

Työpajan vetäjinä asiantuntijat Mehtimäen hyvinvoinnin ja liikunnan testausasema - uutta liiketoimintaa, palveluita ja yrittäjyyttä -hankkeesta.

Tila: Ronkeli-kabinetti, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 15.15–17.15

Syksyllä 2023 järjestettiin ensimmäinen Maaseutuleiri Virroilla. Siellä 40 maaseutuintoilijaa laativat 24 tunnin aikana Maaseudun manifestin ja siihen liittyvät 10 toimintaohjetta. Tässä työpajassa on mahdollisuus päästä tutustumaan Maaseudun manifestiin ja laatimaan konkreettisia ratkaisuja sen edistämiseen. Ohjelman järjestää Maaseutuleirin työryhmä (Töitä Suomesta Oy, Aktion Österbotten rf, Suomen Kylät ry, Svenska lantbrukssällskapens förbund).

Maailmankaikkeuden ensimmäinen maaseutuleiri järjestettiin Virroilla 28. - 29.9.2023. Leirille osallistui 37 maaseudun kehittäjää yhteisen teeman äärelle.

Tila: Lemminkäinen, Kalevan Hovi/Bomba
Aika: 15.15–16.15

Etsivän ikämiestyön toimintamalli on syntynyt tarpeesta. Usein olemassa olevat ryhmätoiminnat tavoittavat paremmin naisia ja ovat enemmän naisille suunnattuja. Monet miehet kokevat jäävänsä ryhmätoiminnoissa syrjään ja miehiä on haastavaa saada kotoaan liikkeelle. Miesten osallistuminen esimerkiksi järjestöjen toimintaan on myös tutkitusti vähäisempää kuin naisten.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen etsivällä ikämiestyöllä on jo pitkät perinteet. Velmut-ryhmät kokoavat ikämiehiä osallisuutta tukevien toiminnan piiriin Joensuun maaseutualueilla. Mikä saa miehet liikkeelle ja velmuilemaan? Mitkä ovat tyypilliset osallistumisen esteet maaseudun miehillä ja miten niitä on pyritty purkamaan? Mitä vaikutusta toiminnalla on ollut ikämiesten arkeen? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Tila: Riihikota, Hyvärilä
Aika: 15.15–16.15

Maaseutuelämän kyläilykulttuuri on monin paikoin mennyttä, muttei unohdettua. Moni ilahtuisi saadessaan yllätysvieraita. Toiset odottavat kutsua kylään. Kolmansilla ei tuttavia lähellä ole nimeksikään. Yhteisöt ja yksilöt voisivat paremmin, kun kohtaisimme toisiamme nykyistä useammin. Tervetuloa keskustelutilaisuuteen pohtimaan keinoja kyläilykulttuurin rakentamisesta tähän aikaan sopivaksi. Tulkaa mukaan rakentamaan uudenlaista arkea.Vierasvaran eli tarjoilujen puutteen ei kannata antaa olla este vierailulle, niin kylään kutsumiselle kuin menolle. Kaupasta saa valmista syötävää, jotain jokaiselle sopivaa. Kokeillaan työnjakoa myös keskustelupajassa - me tarjoamme pullat, osallistujia pyydetään ottamaan omat kahvit tai teet mukaan.

Tila: Kuohatti, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 15.15–16.15

Leader-Pajassa taotaan Leader-rahoituksen hakuprosessista aikaa ja routaa kestävät hakuvinkit hakijalle.

Kirkastamme, mikä on hakijan silmin olennaista. Siitä taomme tunnissa Leader-brändiin uuden palikan, jolla ei ole vielä nimeä.

Työpaja on suunnattu Leader-ryhmille, mutta on avoin kaikille kiinnostuneille.

Työpajan vetäjä: Heli Walls, Leader-työn kehittämispäällikkö, Suomen Kylät ry Leader-jaosto

Tila: Kokoustila 2, Break Sokos Hotel Bomba
Aika: 15.15–18.15

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ilmastonmuutokseen liittyvistä sopeutumisen tarpeista ja käytännön ratkaisuista työpajaamme. Työpajan tavoitteena on kuljettaa osallistujat 2050-luvun tulevaisuuksiin Pohjois-Karjalassa ja herättää keskustelua ilmastonmuutokseen sopeutumisesta eri toimialoilla.

Työpajassa esitellään FINSCAPES-tutkimushankkeessa laadittuja tulevaisuuden skenaarioita ja otetaan yhteys 2050-luvun maitotilalle keskelle tilallisten arkea. Vuorovaikutteiset keskustelut ja harjoitukset avaavat uusia näkökulmia, edistävät yhteistä oppimista ja johtavat käytännön ratkaisuiden kehittämiseen. Toivomme osallistujien olevan paikalla koko työpajan ajan.

FINSCAPES-hankkeen tavoitteena on tukea ilmastonmuutostutkimusta ja päätöksentekoa luomalla uusia alueellisia integroituja skenaarioita 2050-luvulle asti, jotka yhdistävät tulevaisuuden ilmasto- ja sosioekonomisen kehityksen sekä sopeutumisen näkökulmia. Skenaarioita on kehitetty yhteistyössä keskeisiä järjestelmiä edustavien toimijoiden kanssa Pohjois-Karjalalle ja Pohjalaismaakunnille.

Tila: Kokoustila 1, Break Sokos Hotel Bomba
Aika: 15.15–16.15

Millaista on maaseudun asukkaiden energia- ja liikennearki ja miten sitä voisi helpottaa? Tule keskustelemaan ja ideoimaan oman arkesi tai työsi pohjalta! Esitysmateriaalina alustuksessa käytetään MaaElli-hankkeen keräämiä aineistoja, joilla on selvitetty maaseudun energia- ja liikennearjen ilmiöitä ja kipupisteitä. Tämän työpajan antia hyödynnetään hankkeen toiminta- ja politiikkasuositusten laadinnassa, joten tällä työpajalla on todellista vaikutusta. Toivomme osallistujien olevan paikalla koko työpajan ajan.

Työpajan toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Vaasan yliopiston InnoLab osana Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli) -hanketta (5/2023 - 2/2025). MMM/ Makera on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikkö sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry / Maaseudun tukihenkilöverkko.

Tila: 2. kerros, Bomban talo
Aika: 15.15–16.45

Mitä maaseutu- ja saaristoalueiden tilannekuva meille kertoo – miten sinä sanoittaisit ja kirjoittaisit auki sinun maaseutusi tilannekuvan?

Tule ja tuo oma arjen asiantuntijuutesi ja kokemuksesi ja osallistu tilannekuvan analysointiin. Minkälainen kokonaiskuva piirtyy, minkälaisia linkityksiä ja ketjuvaikutuksia nähdään erilaisilla alueilla?

Tule mukaan ja osallistu valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon valmistelua tukevaan työpajaan. Kaikki mukaan valmisteluun!

Järjestäjinä: maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutupolitiikan neuvosto

Tila: Höljäkkä, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 16.15–17.15

Taiteen edistämiskeskuksen Sillanrakentajat -hanke toimii kolmen maakunnan alueella Itä-Suomessa elokuuhun 2026. Hanke on kahden ammattitaiteilijan alueellinen kehittämistehtävä, joka pyrkii edistämään yhteistyötä taiteilijoiden, kuntien kulttuuripalveluiden, elinkeinoelämän, matkailun ja maakuntaliittojen välillä.

Millaista tarinaa itsestämme, alueestamme, yhteisöstämme kerromme?

Taide ja kulttuuri ovat tarinaa taltioivia tahoja. Ikärajaton taidekasvatus ja sivistys asuinalueesta riippumatta luovat ja rakentavat identiteettiä ja vahvaa resilienssiä.

Tila: Vinkeri-kabinetti, Hyvärilän Kartanohotelli
Aika: 15.15–16.00
Max. 8 hlö

Kokemuksellisista tekijöistä, kuten intuitiosta, puhuminen päätöksenteon yhteydessä ei ole yleistä maanviljelijöiden keskuudessa, huolimatta siitä, että intuitio on kiinteä osa päätöksentekoa, ja sen tehokkaampi hyödyntäminen voisi jopa johtaa parempiin päätöksiin. Mistä muusta vaikenemme, vaikka tulisi uskaltaa puhua? Miten nämä vaietut asiat muovaavat käytöstämme? Ja ennen kaikkea, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta maatalousdiskurssit muuttuisivat sallivammiksi?

Dialogista kerätään aineistoa SISU STN-hankkeessa tehtävään tutkimukseen, siitä viestimiseen ja tutkimuksen popularisointiin eri kanavissa. Tutkimusaineistosta voidaan käyttää näissä tarkoituksissa anonymisoituja sitaatteja, joista ei voi tunnistaa yksittäisiä osallistujia. Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tutkimusaineiston keräämisestä ja säilyttämisestä vastaa projektitutkija Soja Sädeharju Itä-Suomen yliopistosta.

Ilmoittautumalla mukaan keskusteluun hyväksyn seuraavat ehdot: olen lukenut ja ymmärtänyt keskustelun aiheen ja tarkoituksen, ja ilmoittautumalla mukaan keskusteluun, annan suostumukseni osallistumisesta tutkimusaineiston kartuttamiseen ja sen käyttöön edellä mainituilla tavoilla.

Tila: Vinkeri-kabinetti, Hyvärilän Kartanohotelli
Kesto: 16.15–17.00
Max. 8 hlö

Tulevaisuutemme tarvitsee eläviä yhteisöjä maalle. Usein ongelmana maallemuutossa ovat mm. palvelujen puutteet, välimatkat ja maalla asumisen vieraus. Tähän vastauksena olisivat maatilojen ympärille rakentuvat uudistavat yhteisöt. Omat haasteensa tuo kuitenkin yhteisöjen dynamiikat; miten onnistutaan toimimaan aidon uudistavasti ja tekemään päätöksiä yhteisymmärryksessä? Miten yhteisöllisyyttä voisi rakentaa maatilojen ympärille, millainen toiminnallisuus olisi tarpeen ja kuinka rakentaa sopuisasti toimiva yhteiselämä yhteisössä?

Dialogista kerätään aineistoa SISU STN-hankkeessa tehtävään tutkimukseen, siitä viestimiseen ja tutkimuksen popularisointiin eri kanavissa. Tutkimusaineistosta voidaan käyttää näissä tarkoituksissa anonymisoituja sitaatteja, joista ei voi tunnistaa yksittäisiä osallistujia. Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tutkimusaineiston keräämisestä ja säilyttämisestä vastaa projektitutkija Soja Sädeharju Itä-Suomen yliopistosta.

Ilmoittautumalla mukaan keskusteluun hyväksyn seuraavat ehdot: olen lukenut ja ymmärtänyt keskustelun aiheen ja tarkoituksen, ja ilmoittautumalla mukaan keskusteluun, annan suostumukseni osallistumisesta tutkimusaineiston kartuttamiseen ja sen käyttöön edellä mainituilla tavoilla.

Virtuaalinen työpaja klo 13

Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla kokoaan suuremmaksi kestävän kehityksen mukaisten elintarvikkeiden tuottajaksi kotimaan ja kansainvälisille markkinoille. Lisää euroja ilmastoviisaudesta! Tarjotaan kuluttajille globaaleilla markkinoilla mahdollisuus tehdä ympäristöviisaita valintoja ruokapöydissään. 

Esiintyjinä Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)-hanke asiantuntijoineen.

Virtuaalinen työpaja klo 13

Kesto: 50 min

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon virtuaalisessa työpajassa tarkastellaan osuuskuntien roolia maaseudun yhteisöjen palveluiden tuottajana ja mietitään uusia mahdollisuuksia. Keskustellaan siitä, miten osuuskunnat voivat vastata maaseudun moninaisiin tarpeisiin 2020-luvulla ja esitellään esimerkkejä onnistuneista osuuskuntamalleista, kuten monialaisista työosuuskunnista ja kyläkaupoista. Käytännön vinkit ja ryhmätyöt auttavat hahmottamaan, mitä yhteinen osuuskunta voisi tehdä ja mitä sen muodostaminen vaatii yhteisöltä.

Yritysneuvoja Matti Ketolan haastateltavaksi saapuvat toimitusjohtaja Pia Reipas Työsosuuskunta Värkkäyksestä ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemelä Raution Kauppa Osk:sta.

Virtuaalinen työpaja klo 13

Kesto: 50 min

Tavoitteet: Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

Järjestäjä: Valtioneuvoston kanslia, Eeva Furman ja Taru Savolainen

Kohderyhmä: maaseudun toimijat eri puolilta Suomea, kaikki kiinnostuneet

Ohjelma: 

Tässä työpajassa pohditaan maaseutua tänä päivänä yhteiskunnallisen kestävyyden* näkökulmasta. Pohdimme, mitkä maaseutuun liittyvät tekijät ovat vahvistaneet ja mitkä mahdollisesti haitanneet kehityksen kestävyyttä viimeisen 5 vuoden aikana.

Pureudumme erityisesti siihen, mikä kehityksessä kumpuaa maaseudun historiallisesta luonteesta, mitä on tietoisesti rakennettu viimeisten vuosien aikana sekä onko Suomen eri osien välillä eroja maaseudun kestävyydessä ja mikä yhdistää alueita kehityksen kestävyyden suhteen.

1. Johdatus työpajaan ja lyhyt alustuspuheenvuoro
2. Keskustelu pienryhmissä
3. Pienryhmäkeskustelujen purku

Osallistujille toimitetaan yhteenveto työpajan annista jälkikäteen.

Tausta

* Yhteiskunnallisessa kestävyydessä lähtökohtana on, että Suomen kestävä menestys riippuu viidestä keskeisestä ja toisiinsa vaikuttavasta kestävyydestä:

• Ekologinen kestävyys
• Taloudellinen kestävyys
• Inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys
• Sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys
• Turvallisuuden, oikeusvaltion ja demokratian kestävyys.

Kokonaisuudessaan yhteiskunnan kehitys on kestävällä pohjalla, kun yhteiskuntaa kehitetään ja ongelmia ratkaistaan niin, ettei merkittävää haittaa aiheudu yhdessäkään kestävyydessä. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi taloutta vahvistavia toimia ei tulisi tehdä ekologisen kestävyyden kustannuksella, tai ekologista kestävyyttä vahvistavia toimia ei tulisi toteuttaa niin, että niistä seuraa merkittävää haittaa esimerkiksi sosiaaliselle ja terveydelliselle kestävyydelle.

(Airio ym. 2024. Kestävyysarvioinnin toimintamalli: Keskustelualoite. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2024:8)