Maaseutuparlamentti 2021

Tähtäimessä kestävä tulevaisuus

Vuoden 2021 Maaseutuparlamentti ja Suomen suurin ideafestivaali avattiin 28.9. klo 9.00. Lähetys lähetettiin livenä Kurikan kampukselta.

Maaseutuparlamentissa näkyi osallistumisen ilo: täyttä asiaa ja rentoa meininkiä. Missiona oli ja on, että Suomen maaseuduilla säilyvät hyvät mahdollisuudet asumiseen, elämiseen ja toimeentuloon. Tämä edellyttää hyvän maaseutupolitiikan tekemistä ja maaseudun monimuotoisuuden tunnistamista. Se edellyttää myös nuorten näkökulmien ja äänien kuulemista maaseudun kehittämisessä ja maaseutupolitiikassa. Suomessa voidaan tehdä parempaa maaseutupolitiikkaa ja se alkaa rakentavasta keskustelusta, ymmärryksen lisäämisestä ja yhdessä kehittämisestä.

Toisessa valtakunnallisessa Maaseutuparlamentissa nostettiin esiin nuoret ja kestävä kehitys. Tavoite oli tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi ja innostaminen rakentavaan keskusteluun maaseutujen tulevaisuudesta. Virtuaalinen ohjelma rakentui kolmen polun ympärille: Ajassa uudistuva, älykäs maaseutu; Hyvä elämä ja älykäs sopeutuminen; Reilu siirtyminen ja hiiliviisas maaseutu. 

Vuoden 2021 tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Leader Suupohja, Maaseutuverkosto/verkostopalvelut, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Suomen Kylät ry ja Kurikan kaupunki.
Pääyhteistyötahoja olivat Keskitien säätiö, Etelä-Pohjanmaan liitto, maa-ja metsätalousministeriö, Maaseudun Tulevaisuus ja Erätauko-säätiö. MANE ja Maaseutuparlamentti olivat ja ovat mukana YLEn Hyvin sanottu -hankkeessa.

Tapahtuman huipentumana julkistettiin maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0: Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen sekä siihen liitetyt politiikkasuositukset Nuoret maaseudun tulevaisuuden tekijöinä.

Tunnuslukuja vuoden 2021 tapahtumasta:

• Keskusteluissa oli mukana yli 70 vierasta.
• Tapahtumassa toteutettiin 60 tietoiskua ja yli 40 työpajaa.
• Tapahtuma-alustalle ilmoittautui n. 1000 henkilöä ja tapahtumaa seurasi striimin kautta yli 3000 henkilöä (mukana luokkia).
• Tapahtumaa oli toteuttamassa yli 70 kumppania
• Palautelomakkeen vastanneiden keskuudessa kokonaisarvosana valtakunnalliselle Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtumalle on 4,2 / 5.
• Palautelomakkeeseen vastanneista (N 134) 91 % osallistuisi tapahtumaan uudestaan. Positiivista palautetta saivat eniten juontajat, keskusteluiden aiheet ja vieraat sekä alusta.
• Kehitettävää löytyy virtuaalisen tapahtuman verkostoitumismahdollisuuksista, ennakkoinformaatiosta sekä julkilausuman muotoiluun osallistumisesta.
• Tapahtuman aikana tavoitettiin somessa jopa 500 000 yksittäistä somekäyttäjää käyttäjätilien ja aihetunnuksien (#maapuhuu, #maaseutuparlamentti) kautta.
• #Maaseututanssii -aihetunnus tavoitti tapahtuman aikana yhden päivityksen kautta Facebookissa yli 140 000 somekäyttäjää (Koskenojan tila). #Maaseututanssii -haasteeseen vastasi Instagramissa lähes 30 tahoa.

Alla yhteenvetoa ohjelmasta ja sen sisällöistä.

Tiistain 28.9.2021 ohjelma

Tervetuloa valtakunnalliseen Maaseutuparlamenttiin!

Avauskeskustelussa olivat mukana Maaseutuparlamentin 2021 ensimmäiset vieraat: maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä (etänä), Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola ja Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

Tapahtuma jossa tehdään tulevaisuutta - tehtävänanto

Miksi Maaseutuparlamentti järjestetään ja mikä on tapahtuman ydintehtävänä? Tehtävänannossa olivat mukana futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuma on osa laajempaa Eurooppalaista maaseutuparlamenttien kokonaisuutta ja, että yhteinen äänemme kantautuu Suomen eduskuntaan ja aina Euroopan parlamenttiin ja komissiolle saakka?

Terveisiä Kurikasta – maailman maaseutupääkaupungista!

Maaseutuparlamentti 2021: Terveisiä Kurikasta – maailman maaseutupääkaupungista! lähetettiin livenä 28.9. Kurikan kampukselta.

Suomi on ruokamaa ja Kurikka on ruokamaamme pääkaupunki. Mutta mikä tekee Kurikasta maailman maaseutupääkaupungin?

Kurikka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja seutukaupunkina sillä on tärkeä merkitys muun muassa ympärillä sijaitsevan maaseudun asiointikeskuksena. Millä tavalla seutukaupungissa tuetaan maaseutualueiden elinvoimaa? Millä tavalla hyvä elämä ja arki syntyy Kurikan maaseudulla?

Terveisiä Kurikasta toivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko, Juustoportti Oy:n toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari, Voihan Vuohi Oy:n toimitusjohtaja Shirin Namiq sekä muusikko ja projektipäällikkö Osku Ketola.

Onko moderni maaseutu mahdoton ajatus?

Maaseutuparlamentti 2021-tapahtumassa käytiin keskustelua siitä, onko moderni maaseutu mahdoton ajatus?

Maaseutuun kohdistuu paljon odotuksia. Sen odotetaan tuottavan hiilineutraalia ruokaa ja vaihtoehtoja fossiilisiin energialähteisiin. Se nähdään paikkana rentoutumiselle ja latautumiselle mutta myös innovatiiviselle yrittäjyydelle ja itsensä toteuttamiselle. Maaseutuun ei kuitenkaan liitetä sanaa "moderni", mutta pitäisikö?

Maaseutu liittyy monen nuoren tulevaisuuden unelmaan. Asuminen lähellä luontoa ja oma rauha vetää puoleensa. Kulutus kyllästyttää ja omavaraisuus kiinnostaa. Halutaan olla riippumattomia. Paikallisuus ja lähiyhteisö koetaan tärkeiksi. Halutaan tehdä käytännön työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Nuoret myös näkevät maaseudun hyvänä ympäristönä innovatiiviselle yritystoiminnalle.

Onko moderni maaseutu mahdoton ajatus -keskustelussa pohdittiin sitä, miten maaseutuun kohdistuvia trendejä hyödynnetään. Miten ne saadaan valtavirtaistumaan ja tukemaan maaseutupaikkojen elinvoimaa ja siirtymää kestävään yhteiskuntaan?

Keskustelua alusti futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen. Mukana keskustelemassa olivat Kyrö Distilleryn tislaamojohtaja Miko Heinilä, Tella Oy:n toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth, yliopistotutkija Tuomas Honkaniemi (Vaasan yliopisto) sekä Nina Huuskonen-Kuusisto, Suomen Kylät ry:n nuorisojaostosta. Keskustelua moderoi Christoffer Strandberg. 

Miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta kymmenessä vuodessa?

Maaseudun yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten onnistumisella vaikutetaan koko Suomen talouteen ja työllisyyteen. Merkittävä osa muutoksessa olevista yrityksistä aikoo lopettaa toimintansa. Tuloksena on puutteita palveluissa, verkostojen hajoamista ja lukuisten työpaikkojen katoaminen. Jatkajien määrä on maaseudulla vähäinen, mutta miten toteuttaa se potentiaali, joka on niissä nuorissa, jotka näkevät itselleen mahdollisuuksia yrittäjyydessä maaseudulla?

Ratkaisuja on muun muassa haettu rahoituksen, verotuksellisin sekä neuvonnan ja kehittämishankkeiden keinoin. Palveluja on saatavilla ja niitä voivat hyödyntää myös maaseudulla toimivat maatilat ja pk-yritykset. Niiden saatavuutta ja käyttöä tulisi lisätä. Rahoitusta tarvitaan. Yrityksen on oltava myyntikelvollinen. Mutta otetaanko huomioon mahdolliset jatkajat? Nuoret tulevat yrittäjät?

Miten sukupolven- ja omistajavaihdoksissa otetaan huomioon yrittäjän ja yrittäjäksi ryhtyvän mahdollinen epävarmuus muutosta kohtaan? Miten lisätään aitoa ja avointa kohtaamista osapuolten välillä? Muutokseen sisältyy henkilökohtaisella tasolla hallittavia riskejä, mikä edellyttää tietämystä ja myös riskien tunnistamista. Miten sitä voidaan tukea?

Miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta kymmenessä vuodessa? -keskustelu järjestettiin osana valtakunnallisten Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman ohjelmaa 28.9.2021.

Keskustelussa pohdittiin vaihtoehtoja sukupolven- ja omistajavaihdosten lisäämiseksi. Kysyttiin, mitä mahdollisuuksia ”pehmo-SPV”:ssä on ja piileekö siinä vastaus siihen, miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta kymmenessä vuodessa?

Mukana keskustelemassa olivat maatalousyrittäjä Kaisa Pihlaja (MTK maaseutunuoret), Voihan Vuohi Oy:n toimitusjohtaja Shirin Namiq, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto (TTS) ja johtava asiantuntija Jari Huovinen, Elinkeinoelämän keskusliitosta. Keskustelua veti Christoffer Strandberg.

Tiistaipäivän puinnit

Päivän lopussa käytiin läpi päivän tapahtumat ja tuotokset: mitä on opittu ja mitä on oivallettu? Miten tästä eteenpäin? Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus muun muassa futuristin näkökulmasta? Mihin meidän pitäisi panostaa toimijoina, valmistelijoina ja päättäjinä?

Päivän puinneissa mukana olivat Perttu Pölönen, Anu Suotula, Petri Rinne sekä Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Ewvaraye.

Keskiviikon 29.9.2021 ohjelma

Valtakunnallisen Maaseutuparlamentin toisena päivänä agendalla oli lähikoulujen tulevaisuus, yhteisöllisyyden merkitys sekä maaseudun tietoliikenneyhteyksien saatavuus. Päivän aikana järjestettiin ohjelmaa tapahtuman virtuaalisella alustalla ja myös monipaikkaisesti eri puolilla Suomea.

Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet

Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet lähetettiin 29.9.2021 livenä Kurikan kampukselta osana valtakunnallista Maaseutuparlamentti -tapahtumaa.

Inarin ja Christofferin kanssa sohvalle istahtivat Kaisa Oinas-Panuma Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmästä, luova johtaja Jani Halme, maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) sekä Väestöliiton tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Aika kirjoittaa lähikoulujen tulevaisuus uusiksi – onko se mahdollista?

Maaseudun viimeinen lähikoulu lakkautetaan vuonna 2032 jos nykyinen lakkauttamisvauhti pysyy. Lakkautuksista seuraava väestötappion kiihtyminen kielii siitä, ettei kyse ole pelkästään kouluverkosta. Mitä lähikoulu merkitsee?

Maaseutualueilla sijaitsevista kouluista yli 90 prosenttia on lakkautettu. Yhä useamman maaseudun ja saariston lapsen koulumatka-aika lähentelee 2,5 tuntia päivässä. Tämäkin aika ylittyy osalla. Alakoulujen lakkauttamisissa on kyse myös osallisuudesta, lasten äänien kuulemisesta, paikallisyhteisöistä ja perusoikeuksista. Mutta käsitelläänkö näitä näkökulmia lainkaan?

Miltä näyttää lähiopetuksen tulevaisuus kunnassa, jossa maaseutu on laajaa ja alakouluikäiset lapset ovat harvassa? Mitä vaikutusta lähikoulun lakkautuksella on paikan ja alueen elinvoimaan ja voiko lähikoulujen tulevaisuuden kirjoittaa uusiksi?

"Aika kirjoittaa lähikoulujen tulevaisuus uusiksi - onko se mahdollista?" -keskustelu lähetettiin livenä Kurikan kampukselta 29.9.2021. Keskustelu oli osa valtakunnallista Maaseutuparlamentti 2021- tapahtuman ohjelmaa.

Yliopistolehtori Gunilla Karlberg-Granlund (Åbo Akademi) alusti keskustelua. Karlberg-Granludia haastatteli Christoffer Strandberg.

Keskusteluun osallistuivat opiskelija Vilma Ylilauri, yrittäjä ja kehittäjäaktivisti Ismo Reitmaa (Jämsä), johtaja Terhi Päivärinta (Kuntaliitto), koulutusjohtaja Heljä Misukka (OAJ), Olli Lehtonen (Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus) sekä Anna Rotkirch. Keskustelua moderoi Inari Fernández.

Yhteisöllisyyden muuttuvat muodot

Suomalaisilla maaseuduilla on iäkkäämpää ja myös nuorempaa väestöä. Ihmisiä erilaisista taustoista ja erilaisilla tarpeilla. On vakituisia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita. Mikä on nuorille tärkeää? Mikä ikäihmisille? Kenen ääni kuuluu ja kenen jää kuulematta?

Yhteisöllisyys on maaseudun elinvoima-asia, mutta voi huomaamattakin kasautua joidenkin henkilöiden tai ryhmien ympärille. Ulkopuolelle voivat helposti jäädä muut. Millä tavalla yhteisöllisyys muuttuu ja muovautuu ja kenestä se on kiinni? Yhteisöllisyyttä kaivataan lisää sekä myös toimia sen edistämiseksi ja merkityksen tunnistamiseksi. Mitä merkitystä yhteisöllisyydellä on kunnissa, jossa väki vähenee ja ikääntyy?

Maaseutuparlamentti 2021- tapahtumassa keskusteltiin 29.9. yhteisöllisyyden muuttuvista muodoista. Keskustelu lähetettiin livenä Kurikan kampukselta. Keskusteluun osallistuivat luokanopettaja Sanna Petäjämaa (Luohua, Siikajoki), lähihoitaja Alijan Danish (Kurikka), yhteisöllisyysasiantuntija Kaisa Kervinen (Maaseudun Sivistysliitto), kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma (Karvia), professori Teemu Makkonen (Itä-Suomen yliopisto) sekä luova johtaja Jani Halme. Keskustelua moderoi Inari Fernández.

Maaseutu tiedon valtatielle – ratkaisujen aika on nyt

Suomi mielletään edistykselliseksi tietoyhteiskunnaksi. Älypuhelinten peitto on lähes sataprosenttinen ja niitä osataan käyttää yhä enemmän hyödyksi. Piiloon on jäänyt, että puhelinlinjojen purkamisen myötä kiinteät laajakaistayhteydet ovat poistuneet. Korvaavien kuituyhteyksien rakentaminen on jäänyt paikallisen aktiivisuuden varaan.

Suomi on jäänyt pahasti jälkeen EU:n asettamista strategisista tavoitteista. Suomi on EU-jäsenmaiden häntäpäässä kun verrataan huippunopean kiinteän laajakaistan saatavuutta maaseudulla ja koko maassa. Seurauksena on sekä alueiden välinen että maaseudun sisäinen eriarvoistuminen. Toimintavarmoja tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan digitaalisiin julkisiin palveluihin, elinkeinotoimintaan, koulutukseen ja maaseudun arkeen ja elämään. Onko tasavertaisissa tietoliikenneyhteyksissä kysymys kaikille kansalaisille kuuluvasta peruspalvelusta?

Kuka ratkaisee maaseudun digitalisaation kohtalonhetket? Minkälaisia ratkaisuja tarvitaan? Voiko Suomi olla digitalisaation kärkimaa ilman kaikille saavutettavaa valokuitua?

Maaseutu tiedon valtatielle – ratkaisujen aika on nyt -keskustelu lähetettiin livenä 29.9. ja oli osa Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman ohjelmaa.

Keskusteluun osallistuivat eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sdp), toimitusjohtaja Elina Ussa (FiCom ry), Veli-Matti Karppinen (Kainuun Nuotta ry), kunnanjohtaja Marjut Ahokas (Ilomantsi), dosentti Olli Lehtonen (Luonnonvarakeskus/Itä-Suomen yliopisto), toimitusjohtaja Jarmo Matilainen (Finnet-liitto) sekä koodaava maanviljelijä Heikki Huhtanen (Loimaa). Keskustelua moderoi Inari Fernández.

Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Keskitien säätiön kanssa.

Keskiviikkopäivän puinnit

Päivän lopussa käytiin läpi päivän tapahtumat ja tuotokset läpi: mitä on opittu ja mitä on oivallettu? Miten tästä eteenpäin? Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus muun muassa monipaikkaisen asukkaan näkökulmasta?

Inarin ja Christofferin kanssa päivää olivat puimassa Kaisa Oinas-Panuma Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmästä, luova johtaja Jani Halme, maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) sekä Väestöliiton tutkimusohtaja Anna Rotkirch.

Kurikan Kampukselta juontajamme ottivat suoran yhteyden muualle Suomeen ja kuulimme tunnelmia paikallisilta Maaseutuparlamentin kumppanikeitailta.

Torstaipäivän ohjelma 30.9.2021

Torstaina keskusteltiin hiiliviisaista ratkaisuista ja kestävästä rahoituksesta. Maaseudun nuorten ja puolueiden välisessä dialogissa julkistettiin maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0. Päivän aikana kokoontui myös Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä. Tapahtuma huipentui Elonkerjuun esiintymiseen.

Aamukahvit ja viritys päivään

Aamukahveilla käytiin yhdessä juontajaparimme Inari Fernándezin ja Christoffer Strandbergin läpi edellisen päivän ohjelman kohokohdat ja katsottiin mitä torstai-päivä tarjoaa.

Tarjolla oli myös tärkeää tietoa tapahtuman virtuaalisesta alustasta.

Aamukahvikeskustelu: Mikä on maaseudun kehittämisen ytimessä?

Maaseudun kehittämisen ja maaseutupolitiikan ytimessä on paremman tulevaisuuden tekeminen. Ja ilo toimia yhdessä, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, mutta kuuluuko nuorten ääni maaseudun kehittämisessä ja maaseutupolitiikassa? Millä tavalla voimme vahvistaa eri-sukupolvien välistä keskustelua juuri maaseudun kehittämisen kysymyksissä? Miten nuorten ääntä voidaan jatkossa tuoda paremmin esille ja minkälaisia oppeja Maaseutuparlamentti 2021 -prosessi on tuonut?

Aamusohvalla olivat mukana Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän jäsenet Kaisa Oinas-Panuma, Oskar Manninen ja Ninni Teppo. MTK maaseutunuorista mukana oli Olli Cavén, SLC:stä Christoffer Ingo. Mukana oli myös Suomen Kylät ry:n nuorisojaoston puheenjohtaja Karoliina Ahtiainen. Keskusteluun osallistui lisäksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Utopiasta normaaliin toimintaan – mistä aineksista hiiliviisas maaseutu syntyy?

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastaa meidät kaikki uuteen ajattelu- ja toimintatapaan. Tarvitsemme uusia hallinnan keinoja ja myös kykyä varautua tulevaisuuteen. Prosesseja ja toimintamalleja on kehitetty paljon, mutta miten ne otetaan käyttöön arjessa? Miten utopiasta siirrytään normaaliin toimintaan.

Henkilökohtaisella tasolla voi kokea epätietoisuutta ja turhautumistakin. Miten hahmottaa vaihtoehtoja, niiden vaikutuksia ja kokonaisuutta? Miten ilmastonmuutokseen voidaan reagoida paikallisesti, esimerkiksi kyläyhteisössä? Mitä ratkaisuja on olemassa ja hyödynnettävissä esimerkiksi yritysmaailmasta? Keskustelussa syvennytään puhumaan tarvittavista toimista ja malleista arjen toteutuksen näkökulmasta.

Thomas Snellman alusti Christoffer Strandbergin haastattelemana keskustelua Utopiasta normaaliin toimintaan – mistä aineksista hiiliviisas maaseutu syntyy?

Vuonna 2021 syntyi REKO-tarina -teos. Missä mennään tällä hetkellä REKOn tarinassa ja miten Thomas näkee REKOn tulevaisuuden?

Alustustuksen jälkeisessä keskustelussa olivat mukana tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen (Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuslaitos), johtava tutkija ja kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin koordinaattori Jari Lyytimäki (Suomen ympäristökeskus), kyläkehittäjä ja metsänhoitaja Reeta Rönkkö (Maaseudun Sivistysliitto), energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntija Anssi Kainulainen (MTK) ja toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen (Lennol Oy). Keskustelua moderoi päätoimittaja Jouni Kemppainen (Maaseudun Tulevaisuus).

Mitä kestävä rahoitus käytännössä merkitsee maaseutunäkökulmasta?

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmalla (ns. taksonomia) pyritään ohjaamaan rahoitusta ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Tavoitteina on ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, siirtymä kiertotalouteen, saastumisen ehkäiseminen ja biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Suunnitelma sisältää toimia esimerkiksi ympäristömerkeistä ja yritysten raportointivelvoitteista. EU:n suunnitelmana on saada sääntely valmiiksi ja käytäntöön vuoden 2022 alusta.

Jotta taloudellinen toiminta voidaan luokitella kestäväksi, sen tulee edistää merkittävällä tavalla vähintään yhtä yllä mainittua tavoitetta. Toiminta ei saa aiheuttaa haittaa muiden tavoitteiden toteutumiselle. Kestävän rahoituksen määritelmä saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä ja se tulee vaikuttamaan myös maaseudun yrityksiin sekä maanomistajiin. Mitä määritelmä käytännössä tarkoittaa yksittäisille metsänomistajalle tai maatilayritykselle? Mitä se merkitsee, kun haetaan rahoitusta maaseudun yrityksen kehittämiseen? Miten määritelmä huomioi erilaiset paikalliset olosuhteet ja tarpeet? Entä mikä on Suomen kanta EU:n suunnitelmaan?

Keskustelussa olivat mukana kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (maa- ja metsätalousministeriö), toiminnanjohtaja Jyrki Wallin (MTK), vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi (Finanssiala), toimitusjohtaja Timo Kalliomäki (Suupohjan Osuuspankki) ja Timo Viinamäki (Viinamäen Farmi Oy). Keskustelua moderoi päätoimittaja Jouni Kemppainen (Maaseudun Tulevaisuus).

Maaseudun yhteinen tahdonilmaisu julkistetaan nuorten ja puolueiden välisessä dialogissa

On aika nostaa maaseudun nuorten ääniä poliittisen päätöksenteon keskiöön. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä jo tänään. Mitä tulevaisuuden tekeminen edellyttää? Mitä päätöksiä tarvitaan, jotta hyvä elämä mahdollistetaan maaseutualueilla nyt ja tulevaisuudessa?

Kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0 julkistettiin ja käsiteltiin maaseudun nuorten ja eduskuntapuolueiden edustajien välisessä dialogissa. Dialogissa keskusteltiin julkilausumassa olevista asioista omien kokemusten kautta.

Mukana keskustelemassa oli maaseutupolitiikan neuvoston nuorisoedustajia sekä maaseutuverkoston Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän jäseniä. Dialogiin oli kutsuttu kaikki eduskuntapuolueet.

Keskustelussa mukana olivat kansanedustajat Katja Hänninen (vas), Janne Sankelo (kok), Peter Östman (kd), Mikko Ollikainen (rkp), Matias Mäkynen (sdp) sekä puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen (kesk.).

Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän jäsenistä mukana olivat Kaisa Oinas-Panuma, Ninni Teppo ja Oskar Mannelin. Mukana myös Olli Cavén (MTK maaseutunuoret), Karoliina Ahtiainen (Suomen Kylät ry) ja Christoffer Ingo (SLC). Dialogia moderoivat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg.

#Maaseututanssii –haaste

Osana Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtumaa järjestettiin kaikille avoin #maaseututanssii -haasteen. Saimme kaikki oppia tanssihaasteen koreografian yhdessä Haapaveden tanssin tuki ry:n ja Wimma tanssikoulun oppilaiden kanssa. Katso tyylinäytteitä somesta aihetunnisteella #maaseututanssii. Kiitos kaikille teille, jotka tanssihaasteeseen osallistuitte!

Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä

Maaseutupolitiikan pyöreän pöydän jäsenet puivat maaseutupolitiikkaa, taktiikkaa ja tulevaisuutta. Mitä mieltä Maaseutupolitiikan pyöreän pöydän jäsenet olivat nuorten ja puolueiden välillä käydystä dialogista ja keskustelussa syntyneistä oivalluksista? Miten jäsenet näkivät maaseutupoliittisen julkilausuman sanoman ja sen tavoitteiden edistämisen konkretiassa?

Maaseutupolitiikan pyöreän pöydän jäsenet vuoden 2021 Maaseutuparlamentissa: kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (maa- ja metsätalousministeriö), tutkimusprofessori ja maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen (Luke), tietokirjailija Juha Kuisma, puheenjohtaja Ilkka Haavisto (Keskitien säätiö), professori Anssi Joutsiniemi (Aalto-yliopisto) ja Hanna Kivimäki (Nuva ry). Keskustelua veti päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Loppuhuipentuma 2021: Tapahtuman koonti, kertaus ja kiitokset

Loppuhuipentumassa koottiin yhteen, mitä oivalluksia ja ratkaisuja viemme mukanamme Maaseutuparlamentista 2021.

Loppupuinneissa juontajaparimme Inari Fernándezin ja Christoffer Strandbergin vieraina olivat muun muassa Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijönä -työryhmän jäsenet sekä Elonkerjuu-yhtyeen jäsenet Osku Ketola ja Simo Ralli – Maaseutuparlamentin 2021 alueellinen erityislähettiläs.

Maaseutuparlamentti 2021, Suomen suurin Ideafestivaali, saatettiin päätökseen ja viestikapula ojennettiin Kurikasta Nurmekselle, jossa tapahtuma järjestetään vuonna 2024. Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa ojensi Maaseutuparlamentti -kapulan Nurmeksen kaupunginjohtajalle Asko Saatsille. Mukana olivat myös Kurikan kaupungin maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen sekä Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen.

Maaseutuparlamentin 2021 ja kansallisen maaseutupoliittisen julkilausuman sanomaa vietiin yhdessä eteenpäin ennennäkemättömän upealla tavalla yhdessä maaseudun nuorten ja Elonkerjuu-yhtyeen kanssa.

Kiitos ja kumarrukset Kurikasta! Kiitos Kurikalle ja kaikille vuoden 2021 kumppaneille! Jatketaan rakentavaa maaseutukeskustelua ja ymmärryksen lisäämistä. 

Virtuaaliset työpajat toivat ihmisiä yhteen etäisyyksistä huolimatta

Virtuaalisissa työpajoissa (40 työpajaa) ratkaistiin tulevaisuuden haasteita. Aamupäivän keskustelujen jälkeen heittäydyttiin työpajatyöskentelyyn etsimään ja ideoimaan kestäviä ratkaisuja teemakohtaisissa työpajoissa. Työpajat toteutettiin laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden voimin.

Maaseutuparlamentin tietoiskuissa (60 tietoiskua) oli tarjolla ajankohtaista maaseututietoa tiiviissä paketissa. Tietoiskut järjestettiin tapahtuman virtuaalisella alustalla kumppanitorilla, kumppaneiden osastoilla.

Retkiä ei järjestetty vuonna 2021, vaan siirtyivät vuodelle 2022, jolloin toteutettiin myös MaaseutuGaala.

Suomen Kylien palkintogaala 2021

Suomen Kylien upea palkintogaala järjestettiin osana Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtumaa 29.9.2021. Palkintogaala lähetettiin livenä Kurikan kampukselta.

Palkintogaalassa oli tarjolla glamouria ja säihkettä, kun Kurikan lavalle nostettiin parrasvaloihin paikalliskehittäjät eri puolelta Suomea. Suomen Kylät ry:n järjestämässä tilaisuudessa luovutettiin palkinnot Vuoden Kylälle ja palkittiin Vuoden Maaseutukasvo, Vuoden Nuori Paikallistoimija, Vuoden Maaseututoimija ja Kylätoiminnan Tiennäyttäjät. Palkinnot jaettiin henkilöille, jotka ovat tehneet erityisen ansiokasta työtä paikalliskehittämisen eteen.

Tilaisuuden juontajina toimivat Jenni Levävaara ja Anssi Ketonen. Palkintoja jakamassa Suomen Kylien puheenjohtaja Petri Rinne. Tänä vuonna lanseerattiin myös uusi palkinto, joka on Suomen Kylien nuorisojaoston Vuoden Nuori Paikallistoimija -tunnustus. Tunnustuksen jakoivat nuorisojaoston puheenjohtaja Karoliina Ahtiainen ja jaoston jäsen Nina Kuusisto-Huuskonen.

Vuoden 2021 teemat - polut

Ajassa uudistuva, älykäs maaseutu -polulla kysyttiin miten maaseuduilla uudistutaan ajassa ja luodaan mahdollisuuksia koko Suomelle?

Polulla etsittiin keinoja siihen, miten maaseutujen tulee uudistua, jotta maaseuduilla riittää myös tulevaisuudessa eri-ikäisiä asukkaita ja osaavia työntekijöitä. Samalla vahvistettiin keinoja siihen, että valtakunnassa nähdään paremmin elinvoimaisten maaseutujen merkitys koko Suomelle.

Hyvä elämä ja älykäs sopeutuminen -polulla kysyttiin, miten luodaan enemmän hyvinvointia vähemmillä resursseilla?

Polulla etsittiin ratkaisuja siihen, miten kestävä arki ja hyvä elämä voidaan varmistaa maaseuduilla ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa.

Reilu siirtyminen ja hiiliviisas maaseutu -polulla pohdittiin miten siirtyminen hiilineutraaliin ja luonnon monimuotoisuutta vaalivaan yhteiskuntaan toteutetaan reilusti?

Polun keskeisiä kysymyksiä olivat, miten maaseuduilla luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaavaa hiilineutraalia taloutta ja kuinka tuetaan paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla. Miten politiikka vaikuttaa eri alueilla ja ovatko edellytykset olemassa alueellisesti reiluun siirtymään?